Rakennusvuosi ja -tekniikka vaikuttavat talon energiatehokkuuteen – Acosta auttaa valitsemaan kotiisi oikean lämmitysjärjestelmän

Kotiisi parhaiten soveltuva lämmönlähde riippuu muun muassa talon rakennustekniikasta ja eristyksestä, jonka suhteen esiintyy paljon vaihtelua ei aikakausien välillä.

– 1930- tai 1940-luvun talo kuluttaa nykytaloihin verrattuna melko paljon energiaa, vaikka siihen olisi tehty isompi peruskorjaus ja lisäeristys. Antaessamme neuvoja näissä asioissa otamme siksi aina huomioon talon eristystason, sanoo Sebastian Österblad, Acostan tytäryhtiön LVI & Lämpötekniikka Vaasan toimitusjohtaja.

Hän korostaa, että kaikissa lämmitysjärjestelmäratkaisuissa on sekä käytännöllisiä että taloudellisia etuja ja haittoja. Jäljempänä käsittelemme näistä kalliolämpöä, ilmavesilämpöä ja poistoilmalämpöä.

Kalliolämpöpumppuja on käytetty Suomessa lämmönlähteenä jo yli 25 vuoden ajan, ja viimeisten 15 vuoden aikana niiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi.

– Kalliolämpöpumppu on kaikkein eniten asentamamme lämmitysjärjestelmä. Se sopii useimpiin taloihin ja on hyvä valinta, jos haluaa pitkän aikavälin ratkaisun ja on valmis tekemään hieman isomman investoinnin. Poraus ja kalliolämpöpumpun hankinta maksaa paljon, mutta porakaivo on ikuinen ja itse pumpun yleinen käyttöikä on 15–20 vuotta. Tekniikka kehittyy jatkuvasti ja vanhan lämpöpumpun reistaillessa moni haluaa siksi vaihtaa sen uuteen, mutta monet viat ovat myös korjattavissa.

LVI & Lämpötekniikka hoitaa koko kalliolämpöprojektin ja auttaa asiakasta myös energiakaivon poraamiseen tarvittavan toimenpideluvan kanssa.

– On olemassa selvät säännöt, kuinka lähellä porakaivo saa olla naapuria tai muita tontin rakennuksia. Autamme asiakasta merkitsemään paikan, mihin aiomme porata kaivon. Asiakas lähettää sitten lupahakemuksen kunnalle ja kun sille on näytetty vihreää valoa, voimme aloittaa käytännön työn.

Maa- ja merilämpö toimivat samalla tavoin kuin kalliolämpö – sisäyksikkö on sama, mutta vain energianlähde vaihtuu.

– Jos valitaan maalämpö, porakaivo korvataan maasilmukalla, joka upotetaan metrin syvyyteen. Jos talon vieressä on oma pelto ja saatavilla on kaivinkone, maalämpö voi olla hyvä vaihtoehto, mutta monille se voi muodostua hankalaksi ja kalliiksi ratkaisuksi, Österblad toteaa.

Merilämpö toimii samalla tavoin, mutta silloin silmukka ankkuroidaan merenpohjaan. Sekä maa- että merilämpö aikaansaavat suunnilleen saman vakaan lämpötilan kuin kalliolämpö.

Ilmavesilämpöpumppu koostuu sisä- ja ulkoyksiköstä, jolloin ulkoyksikön voidaan hieman yksinkertaistettuna sanoa vastaavan kalliolämmön porakaivoa.

– Koska ulkolämpötila vaihtelee, ilmavesilämpöpumppu ei ole lämmönlähteenä yhtä vakaa kuin kalliolämpöpumppu. Jos ulkona on -15 astetta pakkasta, on myös ilmavesilämpöpumpussa käytettävä ilma yhtä kylmää, kun taas porakaivossa lämpötila on aina tasaisesti keskimäärin 1–2 astetta, Österblad selittää.

Ilmavesilämpöpumppu on samaa hintaluokkaa kuin kalliolämpöpumppu ja sen odotetaan kestävän yhtä pitkään eli noin 20 vuotta. Ne ovat yleisempiä eteläisemmillä alueilla, muualla Euroopassa sekä pääkaupunkiseudulla, missä Acosta toimii nimellä LämpöDiileri. Ilmavesilämpöpumppujen suurempi menekki näillä alueilla johtuu hieman leudommasta ilmastosta, byrokratiasta ja taloudesta.

– Etelä-Suomi ja varsinkin Helsingin seutu on tiheästi asuttua, joten porakaivon tekeminen oikeaan paikkaan on haastavaa. Byrokraattinen prosessi ja itse toimenpide ovat myös huomattavasti kalliimpia kuin Pohjanmaalla, Österblad kertoo.

Pohjalaisten kannattaa kuitenkin harkita myös ilmavesilämpöpumppua vaihtoehtona.

– Jos tonttisi sijaitsee pohjavesialueella, maahan ei tietenkään voi porata. Silloin ilmavesilämpöpumppu voi olla oiva ratkaisu.

Moderni ja energiatehokas pienomakotitalo asettaa vähemmän vaatimuksia lämmitysjärjestelmälle. Poistoilmalämpöpumppu voi siten olla varteenotettava vaihtoehto, varsinkin hintatietoisille.

Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa sisäilmasta ja siirtää sen kodin lämmitykseen, käyttöveteen ja ilmanvaihtoon. Se voi siten aikaansaada miellyttävän sisäilmaston melko alhaisilla energiakustannuksilla, painotus kuitenkin sanalla melko:

– Poistoilmalämpöpumpun kompressori ei yleensä ole niin tehokas, joten lämmitykseen kuluu myös jonkin verran sähköä, mutta toisaalta se on paljon edullisempi ratkaisu kuin muut mainitsemani lämmitysjärjestelmät.

Poistoilmalämpöpumppu maksaa asennuksineen noin 8 000 euroa, kun taas kallio- ja ilmavesilämpöpumpun kokonaiskustannukset ovat noin 20 000 euroa.